Kauhukuva on toteutettu yhdellä pääsalamalla ja yhdellä heijastimella. Saturaatiota on lopullisessa kuvassa laskettu painajaisen viileän vaikutelman aikaansaamiseksi.
Lääkehelvetti
Reali minään olen käyttänyt päävalona softboxia, taustan valaisu on toteutettu snoot ratkaisulla (lieriö toteutettuna paperista)
Elämän realiteetit, paras harrastukseni ja keppi
Lisäsin oikean puoleisen kuvan, joka on viereisen kuvan rajattu versio ja hieman eri säädöissä. Kuvaa on rajattu kommenttien perusteella ja tummaapäätä hieman avattu, jotta kamera tulisi hieman paremmin esiin.
Unelmien valaisussa on käytetty päävalona suurempaa softboxia, taustan valaisussa on käytetty kuvassa rekvisiittana toimivaa pienempää softboxia.
Unelmani valokuvaajana
Ensimmäisessä kuvassa on mielestäni aiheeseen erittäin hyvin sopiva värimaailma. Sommittelu on hyvä ja ilme kaiken kertova. Ensin ajattelin, että pitäisikö kuvan kontrastia hieman lisätä, mutta taitaa sittenkin toimia näin parhaiten. Hyvä kuva kerrassaan.
VastaaPoistaKeskimmäisessä kuvassa päävalo tulee ehkä hieman liian takaa. Tässä olisi voinut yrittää jonkinlaista heijastinviritystä. Nyt varjopuoli kasvoista jää vähän liian pimeäksi.Vasemmassa alakulmassa olevan johdon olisi voinut siirtää. Kamera kädessäsi on myös jäänyt vähän varjoon. Keppi myötäilee mukavasti vartalon linjoja.
Alimmassa kuvassa aistii hyvin unelmasi. Rajausta olisi ehkä kannattanut vähän miettiä uudelleen. Nyt jalat leikkautuvat ikäväti pois ja kuva on hieman kallellaan. Olisiko varjo rekvisiittana toiminut paremmin?
Huomasin, että Jyrkin antama kuvaustehtävä ei ole ihan helppo. Omat kuvani ovatkin vasta suunnitteluosastolla.
Ari
Hienot kuvat - rajauksetkin ovat onnistuneet (nyt tiedän, miten vaikeaa on kuvata itse itseään, minulla ei onnistunut edes yksi kuva niin hyvin kuin sinulta Martti kaikki).
VastaaPoistaKauhu- ja ihannekuvassa hyvät ideat, jotka sai toimimaan. Kauhukuvan osalta olisin kokeillut kaiman kommentin tapaan sellaista versiota, jossa olisi ollut enemmän kontrastia. Kumpi sitten oikeasti toimii paremmin, on kai makukysymys.
Reaalikuvaa on varmaan vaikeampaa tehdä, jos/kun siihen haluaa jotain erityistä. Reaalikuvakin toimii tässä tapauksessa, kahteen muuhun saa kuitenkin helpommin yhteyden.
Sininen tausta toimii hienosti ihannekuvassa.
Mielestäni sarjasi kolmesta minästä on mainio perusidealtaan. Se on realistinen (tai mahdollinen) ja (siksi) myös koskettava.
VastaaPoistaLääkehelvetissä ilme kertoo paljon ja olet saanut silmien ympärille varjoa. Onko mahdollista saada vielä ankeammat silmävarjot? Kuvan värien vähyys tuo myös ankeutta (tausta ja asu), sairaalamaailma tulee mieleen.
Reaalikuva on sympaattinen. Kamera voisi tulla paremmin esille. Varjon puolella poskessa kaunis kolmio.
Unelmaminä kaipaa ehkä eniten työstämistä. Ymmärrän, että unelman toteutuminen on yhtä juhlaa, mutta ehkä sittenkin jokin muu asu sinulla. Taiteilijamaisempi, mikä se sitten sinulla onkaan! Studio taustana ok ja idea erinomainen. Voisiko Unelmaminä olla toiminnassa, ei siis poseerauskuva?
No, unelmaminän asu on valittu perusteella, virtuoosi fiiliksellä, viulistillakin on esittäessä aina frakki, ei se välttämättä ole realimaailmasta, mutta voisi se sopia, kun ollaan häissä, linnassa tai vaikkapa väitöstilaisuudessa.
VastaaPoistaEnsin ajattelinkin taustaksi jonkun muun malliksi tuoliin ja itseni kuvaamaan, mutta kun mallit kotona jäivät kovin vähiin, eivätkä varmaan olisi tätä hieromista kestäneet niin tyydyin itseeni odottamaan kuvattavia studiolla.
Kommentoinpa vielä tuota vinoutta, mikä tavallaan kuvaa vaivaa, vaikka oikeasti laajakulmalla ja vielä vinottain seinään nähden, kamera on suhteellisen suorassa. Voimakas laajakulma vääristää kuvaa hassusti, lievästi ylempää ja aika läheltä on sen havaitseminen ollut tosi hankalaa kun mallin selkä ja jalat ovat oikeasti aivan eri kokoiset.
Muita ongelmia minulla oli minun 46 numeron kenkien sovittaminen kuvaan, jossa testimallina oli tyttäreni 30cm lyhempänä ja aika paljon pienemmillä jaloilla. Kun hahmottelee kuvaa, tulisi olla suurin piirtein itsensä kokoinen malli testaukseen. Onneksi pystyin saamaan suunnattoman paljon apua vanhemmalta tyttäreltäni, liittyen kasvojen suuntaamiseen. jotta sain valokolmion oikein ja lopulliseen kuvan ottamiseen ohjatusti lankalaukaisijalla.
Vasta tässä Arin kommentin jälkeen, huomasin tuon sähköjohdon, joka sahaa pahasti omaankin silmään. Unelmakuvassa itseni mahduttaminen oli haaste, mutta tyydyin sitten lopputulokseen, kun tuo frakki oli aika lämmin vaate, enkä voinut oikein pitää valoja pidempää päällä.
Kameran tummuus osaksi johtuu siitä, etten halua suorastaan korostaa sitä, vaikka se minulle on tärkeää ja kuuluu nykyelämääni. Se, että se ei ole oikeastaan se kamera jota nykyjään käytän, vaan aitoa rekvisiittaa.
Mietin kovasti, miten haluan esittää tuon valkean lääkehelvetin, joka ei sekään ole liian kaukana arkitodellisuudesta. Ajattelin, ettei tämä kauhukuva ole selkeätä ja realitodellisuutta, vaan utuista, väritöntä, apaattista ja siksi en halunnut korostaa kontrastia, millä olisi voinut tehdä kärsivämmät kasvot, vaan ajattelin että lääkkeet saisivat aikaan jonkinlaisen usvaa muistuttavan maailman, mikä kuvaa lääkkeiden vaikutusta realielämään. Sairaalavaikutelma jopa kalmisto kävi vahvasti ajatuksissa suunniteltaessa tätä kuvaa.
Oman ilmeen muokkaaminen kuvassa sellaiseksi, että ei ole teennäinen on haastellista, kun kontaktia ei itseen ole, vaan yrittää olla luonteva kameralle, ilman että oikeasti kukaan on kameran takana. Kiitos tyttärelleni Iirikselle kameran kuvan ja kasvojen varjojen tulkitsemisesta.
No niin, hyvä Martti! Kiinnitän ensin huomiota ilmaisusi voimaan. Ideasi ja toteutuksesi minäsi eri puolista toimivat hienosti. Niissä on vakavuutta, mutta myös lämmintä huumoria. Realiminässä olet vahvistanut ilmaisua saturaation vähentämisellä, joka oivallisesti vahvistaa "lääkehelvetin" tunnelmaa. Valaisun perusteet ovat hyvin hallinnassa kaikissa kuvissasi. Reaaliminä -kuvissa voisit kiinnittää kuvarajaukseen hiukan tarkempaa huomiota; nyt kuvat rajautuvat lähes klassisen "kielletyistä" paikoista esim. varapaista ja keskeltä lantiota. Elämän realiteetit -kuvissa olisit voinut vahvistaa kuvasi voimaa rajaamalla tiukemmin. Näin olisit myös saanut taustan ja reuna-alueet paremmin haltuun. Pieniä asioita, jotka varmasti olet itsekin huomannut.
VastaaPoista