5. Teemana studiokuvaus: kuvauksen perusteet ja valaisun rakentaminen

Tänään lähdimme valottamaan studiokuvauksen perusteita valaistuksen järjestämisellä. Lähdimme toteuttamaan harjoitusta pehmeällä valolla, jossa on päävalo softboxilla, hiusvalo, joka on rajattu snootin tyyppisesti paperilieriöllä kohdistaen noin 1 aukon voimakkaampaa valoa taustalta hiuksiin ja valaistusta tasoitettiin käyttämällä heijastimena  vaaleaa kangaslevyä. Valaisimme myös taustaa ja loimme taustasta mielyttävän kokonaisuuden.

ISO-herkkyys kannattaa pitää hyvin pienenä n. 100, koska studiovalaisu rakennetaan pelkästään keinovaloilla. Värilämpötilana voi usein käyttää kameran valmista salamalle tarkoitettua asetusta tai asettaa sen kelvineinä salaman värilämpötilan perusteella. Toki sen voi myös mitata, jos välineitä löytyy. Eri värilämpötilaisia valolähteitä ei päävalaisussa tulisi käyttää. Tietysti taustan valaisun kanssa tämä ei välttämättä ole niin suuri ongelma, mutta muuten kannattaa pysyä tältäosin samanlaisissa laitteissa.

Ensimmäisen kuvassa valaistus ei ole vielä kohdallaan, kasvot valottuvat ilman valokolmiota. Toisen kuvan vasen puoli jää tummaksi ja terävyysalue on myös turhan suuri. Kolmannessa kuvassa on lisätty taustavaloksi vielä  lisävalo, jolla on tavoiteltu muotoilevuutta, joka tässä on kuitenkin liian alas suunnattuna joten ääriviivat eivät erotu riittävästi taustasta. Viimeiseen kuvaan on lisätty heijastin ja valojen suuntaukset on korjattu. 

Huomio taustakankaasta: Vaikka ensimmäisessä kuvassa kankaan rypyt ja yksityiskohdat ovat huomattavasti esillä, aukkoa ja valaistusta säätämällä se muuttuu huomattavan rauhalliseksi kokonaisuudeksi. Vielä kun saataisiin huomenna itsenäisesti rakennettua yhtä tasokas valaistus. Evalle kiitoksia mallina olosta ja kärsivällisyydestä. Ja jospa voisin vielä lainata Arin tuntikuvasta tuon upean rajaavan hiusvalon.