Syyspuolen ratsastuskausi alkoi

Liikkuvien kohteiden kuvauksessa ei voi koskaan saada liikaa harjoitusta. Verrattain hitaat suljinajat ja melko pitkä polttoväli eivät illan hämärtyessä ole aivan helppo yhdistelmä. Kun kamera on kuitenkin jo nykymittapuun mukaan iäkäs, Canon EOS 5D, on kohina suuremmilla ISO-herkkyyksillä jo helposti havaittavissa. En kuitenkaan pidä sitä näissä mitenkään pahan näköisenä, vaikka se aivan selvästi havaittavaa onkin. Näissä kuvissa liikuttiin pääosin jo reilusti 800 suuremmalla puolella, jotta osassa kuvia saataisiin riittävää syvyysterävyyttä kuviin. Suljinajat kuitenkin venyivät aivan talvikauden mittoihin, 1/30-1/90s luokkaan.

Rajaus kuvissa on ongelma, samoin ratsastuksen liikeradat ja niiden seuraaminen. Melko usein pyrin rajaamaan kuvat erittäin tarkasti, mutta varsinkin liikeratojen hallitseminen samalla tuo esiin muita epäterävyysongelmia rajauksen lisäksi. Liikeradat ovat keinuvia, ylös, alas ja lisäksi vielä kiertyviä, joka tekee seurannan erityisen hankalaksi. Edes lähes onnistuneiden kuvien osuus jää hyvin vaatimattomaksi, esille en oikeastaan halua laittaa enempää kuin 5 kuvaa., eli alle  2% kuvasaaliista.

Aikaisemmasta poiketten, joissakin kuvissa olen käyttänyt selkeästi himmennettynä, mutta seurannan vuoksi kohteen tausta jää silti varsin pehmeäksi. Liikkeen tuntu ohittaa absoluuttisen terävyyden. Jos keli sallisi paremmin, olisi tietysti pysäytyskuvatkin mukavia ja takaisivat merkittävästi suuremman onnistumisprosentin, mutta jäävät ainakin omassa mielessä kylmemmiksi kuviksi.