"Elämää on tietokoneen ulkopuolellakin" Itse olen toiminut IT-alalla yli 21 vuotta ja tämä kantaa ottava kuvasarja kertoo oikeastaan itsestäni ja kaikista niistä tekniikan koukkuun jääneistä, jotka eivät näe elämää IT-maailman ulkopuolella. Kello kuvaa sitä, miten ympärivuorokautista voi pahimmillaan olla riippuvuus töistä ja myös harrastuksesta. Vastakohtaa kuvaa ne muut asiat, jossa kaikki toimivat realimaailmassa, ystävät ja esimerkiksi musiikki.
 |
Kuvakäsikirjoitus
|
Tämän työn tekeminen on sinänsä ollut varsin haastava, oikeastaan aika raskas projekti. Studiokuvaamiseen olen rakentanut turhankin monimutkaisen valaistuksen. Peruslähtökohtana on ollut alusta asti suunniteltu piirtämäni kuvakäsikirjoitus, mihin olin oikeastaan kuvannut hyvinkin tarkasti valaisun ja yksinkertaistetun työympäristön. Korostettavat yksityiskohdat valaisin yksitellen, joita näissä kuvissa oli kello, tietokone, hius ja ääriviivavalo (2kpl) ja tietysti päävälo ja heijastimella tasoitus. Päätin jättää taustan mustaksi, jotta kannanotto pelkistyisi. Halusin myös kannanotossani esittää sen vaihtoehdon, jolla samalla saa väriä, ystäviä ja sisältöä elämään. Siksi päätin kasvattaa värimaailmaa 2 ja 3 värikalvolla varustetulla snootilla ja lisäksi taustalta irroittava ja viimeisessä kuvassa myös taustakohteen valaiseva valo ja päävalolähde, softbox. Vyöhykkeet on erotettu keskenään mustilla pinnoilla ettei musta tausta pääse valottumaan ja minne värikalvoilla on valaistu valokuviot.
Kellonajat eivät ole autenttisia, useimmat ovat paljon myöhempään kuvattuja, vaikka osassa se on hyvinkin lähellä todellista varsinkin myöhempien aikojen kohdalla. Arvatenkin väsymys on ollut kuvattaessa todellista ja vastannut paljolti omia tuntemuksia itseäni. Ilmaisusta itselle on ollut myös tärkeää, etten ole tehnyt värisäätöjä suurempia muokkauksia yhteenkään kuvaan, käytännössä värisäädötkin ovat minimaaliset. Kaikki säädöt on tehty DPP-convertterissa ja kuvat on otettu RAW muotoisina.
Kuvauksia tein kaikkiaan ainakin 5-6 kertaa studiossa, joista useimpien valaisujen rakentaminen vei tunteja. Kaikkiaan aikaa on kulunut arviolta 35h. Lopputuloksesta mielestäni sain itseni näköisen. Mielestäni on ollut kiinnostavaa ja hyödyllistä konkretisoida omaa suhdettani työ- ja harrastusnarkomaniaan ja käsitellä sitä kuvina.
Pitkään harkittuani, muuten onnistuneen kuvan suhteen, vaihdoin kuitenkin tämän kuvan pois kyseltyä aiheesta ainakin seitsämältä henkilöltä. Kaikki eivät olleet samaa mieltä, mutta uuden vedoksen kanssa kokeillen, pelkät viulut ei väri ja aihemaailmaltaan aivan istuneet kuvien tarinaan. Jostain syystä en saa millään mahdutettua kuvia samalle riville, vaikka ne näyttäisivätkin hyvin mahtuvan rinnakkain tänne.
 |
| Kaksi viulua |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti