Sivut

12.12.2010

8: Teemana katukuvaus: Cartier-Bressonin hengessä talvisessa Helsingissä

Henry Cartier-Bresson tyyppisellä lähestymistavalla lähdimme valoittamaan lumen sekaista Helsinkiä. Kokoonnuimme Cafe Elieliin, josta edelleen jatkoimme ryhmissä ja erikseen kaduilla tavoittelemaan "ratkaisevaa hetkeä" ja mahdollista huumoria kuvan keinoin.

Huomasin, ettei kepin kanssa tuon ratkaisevan hetken tavoittaminen juurikaan onnistunut. Olin kameran kanssa aivan liian hidas tarttumaan ratkaisevaan hetkeen. Lisäksi kuvaamista haittasisakea lumisade, joka aiheutti ongelmia höyrystymisen, pisaroiden ja muunkin kosteuden muodossa sääsuojaamattomalle kameralle. Kylmyys tietysti heikentää paristojen toimintaa, onneksi kuitenkin tämän kuvaussession ne kestivät. ISO arvot väännettiin kohtuullisen korkealle pääosin 800, koska valon määrä ulkona oli todella vähäinen vuodenajasta ja lumimyrskystä johtuen.

Tiivis aamupalaveri Cafe Elielissä Helsingin rautatieasemalla.  Samalla alustettiin päivän kuvaustehtävää












Keskustelujen lomassa varmistetttiin kamerat päivän koitoksia varten. Tässä vaiheessa oli vielä ehkä yllättävääkin  kuinka raju ilma lopuksi oli.




Kompassiaukiolla Helsingin rautatieaseman metroasemalla  aloiteltiin kuvaamista



Askelet on reippaat,  Stockan kellokaan ei ole vielä paljoa ja Glo hotellilla taksi palvelemassa, ratkaisevan hetken harjoittelua

 

Apostolit ovat asettautuneet aloilleen ja lapset leikkivät Aleksanterin kanssa



Suuria mietteitä suurmiesten joukossa, Suomenlinnaan tai ei, siitä on kysymys.




'

Suomenlinnassa kävimme läpi tuulen ja tuiverruksen, aina valmiina


Kuten Sammallahden näyttelyssäkin saimme huomata, koirien  ei tarvitse poseerata vaan ovat aina valmiina, tässäkin kelissä



Päivän parhaat naurut lämpimässä lautassa

  

Pukin puhdistaja Tonttu kiiruhtaa paikalle


Tuomaan torilla on vilinää


3 kommenttia:

  1. Mukava kuvakertomus retkestämme Helsingissä.

    Olisin toivonut hieman enemmän kuvia varsinaisesta teemasta; ratkaiseva hetki.

    Tiedän, että tuntemattomien ihmisten kuvaaminen on vaikeaa, ja taatusti ainakin minun mukavuusalueeni ulkopuolella. Lisäksi kun sää oli vielä melko hankala, joskin kuvauksellinen, vaikeusaste on melkoinen.

    Sait kuitenkin hyvät kuvat lapsista Tuomiokirkon edessä ja joulupukki tonttunsa kanssa on myös hauska.

    Paras rytmi mielestäni on kuvassa, jossa meidän pojat ovat Stoccan kellon alla. Harmi, että tarkennus ei ole aivan kohdallaan.

    Ari

    VastaaPoista
  2. Mainio dokumentaarinen kuvasarja Hesan reissustamme. Stockan kellon alla otettu kuva tuo mieleeni Beatlesin Abbey Road levynkannen (pitäisiköhän tarkistaa lääkitystä). Suomenlinnan touhukuva ja kauppatorin pähkäilykuva ovat kivoja.

    VastaaPoista
  3. Kuvistasi voi aistia pyrkimyksen ratkaisevan hetken kuviin. Aivan loistokkaat ratkaisevan hetken otokset Cartier Bressonin hengessä jäivät vielä odottamaan toteutumistaan. Kuvat sinällään ovat hienoja dokumentteja Helsingin reissustamme.

    Suomenlinnassa kuvattu kolmen "äijän" hetki on yksi parhaimmistasi. Siinäkään kuvan kaikki rakenteen muodostavat osaset eivät täysin toteuta ratkaisevan hetken ihanteita.

    Pidän Glo hotellin edustalla ottamastasi otoksesta, vaikka vähän kaukaa se on napattu. Kuvassasi on aitoa paparazzi -henkeä. Myös Suurkirkon edustalla kuvaamasi kuvat ovat oivaltavia, sommitelultaan hyviä ja niissähän on myös ratkaisevan hetken lisäksi myös viitteellistä huumoria Jacques Lartiquen hengessä.

    VastaaPoista

Lukijat